Nousiaiset Torunin MM-halleissa

alkuper.: 2019-05-13 17:36:48 -- sannahoo -- jaostot/yleisurheilu

Toini Nousiainen on kirjoittanut henkilökohtaisen matkakertomuksen Torunin MM-halleista:

 

Aikuisurheilun MM-hallikisat Puolassa Torunissa 24.-30.3.2019

Lähdimme SAULin matkalle, jonka järjestäjä oli PWT-Urheilumatkat, 23.3.2019 Helsingistä Varsovaan, josta linja-autolla noin 3 tuntia Toruniin. Tässä ryhmässä lähti 44 hengen porukka. 

 

Hotellimme oli Mercure Torun Centrum, joka sijaitsee aivan vanhan kaupungin liepeillä ja josta kävelymatka noin 800m hallille. Aamiainen oli ihan kohtuullinen. Ensimmäisenä aamuna ihmettelin puuroa, joka olikin sama kuin meidän ryynivelliLuulin, että puuron keittäminen on jäänyt kesken. Leivässä oli käytetty paljon siemeniä ja hiutaleita ja kyllä maistuikin hyvältä. Hotellin vieressä oli myös ratikkapysäkki hallilleKäytimme sitä pari kertaa yhden pysäkin välin. Urheilijat ja myös seuralaiset pääsivät ilmaiseksi kulkemaan. 

 

Torun halli

 

Kisahalli Torunissa. 

 

Halli oli ihan siisti, lämmin ja hyvä mutta jotain puutteitakin. Vessoja oli aivan liian vähän lämmittelyareenan lähellä. Vessassa aivan tyhjiä nurkkia vaikka kuinka paljon ja yksi pönttö sen arvaa, että naisten puolella oli aina jonoa. Vessapaperi oli välillä loppunut ja käsipapereista ei ollut tietoakaan. Yksi aivan pieni avuton käsienkuivain, jolla ei tehnyt mitään. Katsomokerroksessa oli kyllä hyvin vessoja. 

 


 

Hallilla oli lämmintä ruokaa tarjolla joka päivä kolmea eri sorttia: kanaa, kalaa ja vihannesruokaa.Kanaruoka oli parasta. Kahvilassa oli herkulliset syötävät ja ehdottomasti parasta omenapiirakka, joka ei ollutkaan mikään pieni suupala. Ja kaikki sokeriset herkut todella edullisia ja hyviä. Mekin saatiin juoda kolmet mitalikahvit herkkujen kera, nam.

 

Torun omenapiirakka

 

Mitalikahvit herkullisen omenapiirakan kera.

 

Kisoihin oli ilmoittautunut noin 4500 urheilijaa 55 maasta, Suomesta 124. Suomalaiset toivat sieltä 80 mitalia ja olimme 7. paras mitalitilastossa. Pohjoismaista paras että hyvin tehty. Saksalaisia oli paljon ja tuntui, että he olivat koko ajan palkintopallilla. 

 

Minulla oli pituus, 3-loikka, halli 5-ottelu ja saimme myös N65 -sarjaan viestijoukkue. Pituus oli taas senttipeliä. Kahdeksan sentin sisällä oli viiden kärki. Saksalaiset ottivat kullan ja hopean ja minä sain pronssin. 3-loikassa kolme parasta olivat omaa luokkaansa Saksa, Puola ja Norja ja minä olin neljäs. 

 

Ottelu oli taas niin jännä samaisen ruotsalaisen Ullan kanssa. Malagassa viime syksynä ero oli 89 pistettä kun minä voitin kullan ja Ulla sai hopean. Nyt Ullan kanssa oli eroa 7 pistettä ja minä sain hopean Ulla pronssin. Voittaja saksalainen. Viimeisen juoksun 800m varaan jäi. Oli pakko yrittää juosta niin kovaa kuin ikinä jaksoin ja onnistuin. Oli se jännää, että seuraavana yönäkin juoksin tuota matkaaOli rauhaton yöuni. 

 

Viestijuoksu 4x200m olikin sitten taas uusi tarina. Päätettiin lähteä ihan muuten vain juoksemaan. Toisena juokseva oli juuri juossut 1500m ja parilla kaikenlaista vaivaa ja minulla edellisenä päivänä oli ollut ottelu. Ei muuta kuin rohkeasti haaste vastaan. Viestin viejät juoksivat niin hyvin, että minä ankkurina pääsin neljäntenä lähtemään. Ajattelin, että ehkä tässä pitää juosta tosissaan mitä kintuista lähtee ja kohtahan siinä olikin australialaisen selkä vastassa ja etusuoralla ohi. Kyllä tuntui, että kohta vajoan radalle mutta onneksi jalat vielä kestivät. Kolmantena maaliin ja pronssimitalit kaulaan - hurraa! Oli yllätyspronssi, niin voi tässä tapauksessa sanoa. 

 

Viestijuoksu on kyllä mahtava laji. Siinä tunnelma aina huipentuu ja kannustus on kova. Meidän pitkänmatkan juoksijakin ihmetteli, että mistä hän löysi sen nopeuden- ei tiennyt, että sellaista hänellä olisi lainkaan. Näin se kannustus auttaa ylittämään itsensä. Mahtavia elämyksiä.

 

Pepe hyppäsi pituutta ja oli 13. Keihäässä kuudes - että hänelläkin meni ihan hyvin. Oli kylmä tuuli, mutta juuri heittojen ajaksi sade lakkasi. 

 

Moukari, kiekko ja keihäs heitettiin ulkona. Kuula ja paino heitettiin heittohallissa, joka olikin hyvä ja lämmin halli ja ihan pienen kävelymatkan päässä päähallista.

 

Myös kävelyt, maastojuoksu ja maraton suoritettiin ihan siinä läheisyydessä. Hyvin suunniteltu koko systeemi.

Meidän nimet olivat puolalaisille tosi vaikeita lausua. Heillä kun on konsonantteja peräkkäin.Meidän mielestä niistä ei nyt saa mitään kunnon sanoja. Vaikka minun nimeni on ihan helppo, niin heille se olikin tosi vaikea. Kyllä sitä tavattiinettä miten se sanotaan. Sitten oli hauskaa, kun jotenkin osasivat sen sanoa. On se kummallista.

 

Toimitsijat olivat kyllä ihan mukavia, mutta ainahan sekaannuksiakin tapahtuu. Paljon koululaisia oli pestattu hoitamaan asioita. Kentällä oli enemmän vanhempia toimitsijoita, mutta muualla nuoria. 

 

Torunin vanha kaupunki on aivan mahtavan siisti ja hyvin hoidettu ja sijaitsee Wista-joen varrella. Iltaisin ihan taas erilainen valaistuksessa.

 

Torun iltavalaistus

 

Vanhan kaupungin charmia iltavalaistuksessa.

 

Vanhoista taloista pitää säilyttää ulkokuori ja kun menee sisälle niin siellähän on liukuportaat ja ihan modernia. Viikossa ei ehdi kovin paljoa tutustua, mutta aina jotakin. Parissa museossa ja kirkossa käytiin. Kirkoissa paljon isoja mahtavia koristeita. Kaupungintalon näköalatornista oli mahtava näkymä kaupungin ylle ja sai kokonaisnäkemyksen mistä alkaa uudempi osa kaupunkia. Löydettiin iso tavaratori, paikallinen hautausmaa ja myös aivan idyllinen hotelli kosken äärellä. Aivan ikkunoiden alla pauhasi koski. Ihmetelimme, että kuinka niissä huoneissa voi yleensä nukkua.  Meteli oli niin kova. Ja tämä hotelli oli myös vanhassa kaupungissa.

 

Varsovassa oli tulomatkalla pikkuisen aikaa tutustua kaupunkiin. Täällä myös oli vanha ulkokuori pitänyt säilyttää taloissa ja sisältä ovat sitten ihan moderneja. Kyllä sielläkin rakennetaan tosi paljon uutta korkeaa modernia rakennusta. Turisteja oli nytkin ihan ruuhkaksi asti, vaikka ei ole vielä kunnon turistiaikakaan.

 

Moottoritiet ovat hyvässä kunnossa, mutta pienet tiet ovat kuoppaisia. Valtavan korkeat melusuojat ettei siellä kyllä paljoa maisemia näy, mutta eipä ole paljon kuvattavaakaan, tasaista peltomaisemaa.

 

Kokonaisuudessaan aivan mahtava matka taas kerran. Rohkeasti vaan mukaan, jos joku vielä miettii uskaltaako. Auttajia löytyy aina, jos apua tarvitsee. Pitää vaan huolen siitä, että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

 

Torun kevät

 
Kevät oli Torunissa jo pitkällä maaliskuun lopulla.
 
Kuvat: Toini Nousiainen